Potilaskertomus – Anna

ANNA

Anna on naimisissa oleva peruskoulunopettaja ja kahden lapsen äiti. Hän on perusterve, eikä halua myöntää, että kärsii terveysongelmista. Sellainen hänellä kuitenkin on. Anna kärsii virtsainkontinenssista (yliaktiivisesta virtsarakosta).

Yksi tämän tyyppisen inkontinenssin sivuvaikutuksista on äkillinen ylitsepääsemätön virtsaamisen tarve. Tunne on niin voimakas, että virtsaa karkailee. Jos Anna ei ehdi vessaan, hän voi laskea alleen. Ongelma on yleinen, ja sitä esiintyy tuhansilla suomalaisilla naisilla ja miehillä. Moni häpeää oireita ja yrittää peitellä ongelmaansa. Myös Anna toimi niin vuosien ajan ennen lääkäriin menoa.

”Ei ollut mukavaa puhua ongelmasta – siitä, että laskee alleen. En ollut kertonut tästä edes parhaalle ystävälleni tai puolisolleni. Vei siis kuusi vuotta ennen kuin olin valmis hakemaan apua lääkäriltä. Jälkikäteen ajateltuna en ymmärrä, kuinka päästin tämän näin pitkälle.”

Tämän jälkeen Annasta tuli varovaisempi. Hän alkoi pukeutua tummiin väreihin, jotta kaikki ”vahingot” eivät näkyisi niin selvästi. Hän alkoi myös käyttää vaippoja ja vaihtaa vaatteita. Virtsamäärien vähentämiseksi Anna vältti juomasta päivän aikana. Ensi töikseen kotiin päästyään hän sammutti janonsa, mikä puolestaan aiheutti sen, että hän alkoi heräillä useita kertoja yössä.

”Yöllisten vessakäyntien vuoksi olin väsynyt ja ärtynyt.”

Anna kehitti oman ongelmanratkaisukonseptinsa omine strategioineen. Hän tiesi tarkoin kauppojen sijainnit, missä pystyi käymään vessassa ja mitä katua hänen pitäisi kulkea, mikäli sattuisi äkillisesti tarvitsemaan vessaa.

”Lopulta en enää jaksanut. Tartuin tilaisuuteen ja menin lääkäriin. Sain tietää, että ongelmaa voidaan hoitaa lääkkeillä, jotka estävät virtsarakon supistumista. Jos olisin mennyt lääkäriin aiemmin, olisin välttynyt vuosien kärsimykseltä.”

Lue lisää täältä:
Kysymyksiä ja vastauksia »
Terveydenhuollon ammattilaiset »