Pystyykö potilaasi hallitsemaan virtsarakkoaan?

  • Onko potilaallasi tihentynyt virtsaamistarve?
  • Onko potilaalla kiire päästä vessaan?
  • Onko potilaalla tunne, ettei hän hallitse virtsaamistaan?
  • Onko potilaan virtsattava kaksi kertaa tai useammin yössä?

Silloin potilaasi voi olla yksi n. 300 000-440 000 suomalaisesta*, jotka kärsivät virtsainkontinenssista ja kuuluvat siihen ryhmään, joilla voi olla geneettinen alttius virtsainkontinenssille.

Tietoa virtsarakosta

Virtsarakko on pallonmuotoinen elin, jota säätelee tyhjentäjälihas. Virtsarakon pohjalla on rakon kaula (virtsaputken yläosa). Siinä on lihasten paksuuntuma, joka muodostaa sisemmän sulkijalihaksen (rengasmainen lihas), joka vastustaa rakon tyhjentymistä. Virtsaputkessa on myös lihakset, jotka muodostavat ulomman sulkijalihaksen, joka on tahdonalainen ja pidättää rakon tyhjentymistä.

Lue lisää täältä

Hyviä neuvoja ja potilastarinat

Lue lisää täältä

Tietoa virtsainkontinenssista

Virtsainkontinenssin voi lyhyesti määritellä kyvyttömyydeksi pidättää virtsaamista vessakäyntien välillä.

Noin 300 000-440 000 suomalaista kärsii virtsainkontinenssista. Mukana on kaikenikäisiä, niin miehiä kuin naisia. Tavallisin oire on vahva virtsaamistarve ja/tai tiheät wc:ssä käynnit.

Lue lisää täältä

* Lähteet:
1. Janusinfo.se; riktlinjer; urininkontinens
2. Debra E Irwin, Ian Milsom, Steinar Hunskaar et al., Population-based survey of urinary incontinence, overactive bladder, and other lower urinary tract symptoms in five countries: results of the EPIC study, Eur Urol 2006 Dec;50(6):1306-14
3. Debra E Irwin, Zoe S Kopp, Barnabie Agatep et al., Worldwide prevalence estimates of lower urinary tract symptoms, overactive bladder, urinary incontinence and bladder outlet obstruction; BJU Int 2011 Oct;108(7):1132-8

PP-TOV-FIN-0043-16102020